Talvi ja kevät käy kamppailuaan talven tehdessä viime hyökkäyksiään. Talvi tietää häviävänsä mutta silti tahtoo kiusata kevättä, jotta me kaikki miltei odotamme.
Niin minäkin odotan perhopenkkini äärellä kevättä lämpöineen ja viidennen perhokalastukauden alkua, joka on todella lähellä alkamistaan. Mutta turha kiire pois aloituksen kohdalta. Kyllä joelle ehtii vähän myöhemminkin joen virtauksien ollessa rauhallisemmat.
Mitä olen oppinut perhokalastuksesta lyhyen urani aikana? Ensin sen, että tässä lajissa ei koskaan tule valmiiksi, vaan jokainen reissu joelle antaa jotain uutta työkalupakkiin. Toisekseksi, hyvää ja halpaa ei ole olemassa. Kannattaa panostaa välineisiin joilla perhokalastaa. Ei kannata ostaa kaikein halvimpia välineitä mutta ei myöskään kaikkein kallimpia välineitä välttämättä. Kanttaa välineet valita sen mukaan mitä kalastaa ja missä kalastaa. Kolmanneksi, tiettyjen perhokalastusvälineiden hinnat ovat nousseet tosi rajusti. Esim. siimojen hinnat ovat nousseet todella paljon. Esim Guidelinen 4 d tippit maksoivat vuonna 2020 keskimäärin 27- 29 euroa ja hinta on n.44 euroa kappale. Mutta kaikki hinnat tässä on noussut koronan ja Ukrainan sodan vuoksi.
Unhoitetaan valittaminen ja keskitytään itse asiaan eli perhokalastukseen. Paketti alkaa olla minulla kasassa tulevaa kautta varten. Muutamat rannarit vielä vaihtaisi keloihin ja tarkistaisi vanhempien kahluuhousujen kunnon, niin kaikki alkaisi olla kunnossa. Tietysti valtion kalastuksenhoitomaksu tarvitsee lunastaa vielä täksi vuodeksi, niin sitten voi lähteä hyvin mielin joelle säiden ja joen virtauksien ollessa kohdillaan. Siellä se sitten joella miltei kaikki lomat ja vapaa- ajat menevätkin Sarellin pojalla vai olenko sittenkin jo pappa iän ylittäeassä 60 vuotta?
