Jotenkin tyhjä olo meikeläisellä tietäen talven olevan ovella ja perhokalastus välineet saa laittaa kaappiin odottamaan uutta kautta.
Mutta ennätys pitkä kausi takana pettymyksineen ja ne harvat hienot onnistumiset kruunasivat kauteni täysin. Täytyy sanoa, että tilastollisesti täytyy heittää satoja jopa tuhansia heittoja saadakseen niitä hienoja onnistumisia Nakkilan koskilla Kokemäenjoella. Ei ole helppo joki perhokalastajalle. Mutta se on kotijokeni ja siellä vietän suurimman ajan vapaa-ajastani.
Syyskausi on ollut suuri pettymys perhokalastajille. Ei yhtään kunnon kalastuspäivää, että useampi kalastaja olisi saanut lohta tai taimenta saman päivän aikana. Sattunnaisia taimenia saatiin reissuillamme syksyn aikana. En tiedä mistä tämä johtui. Onko voimalaitoksen veden juoksutuskäyttäytyminen pumppauksineen muuttunut niin radikaalisti, että se näkyy kalojen käyttäytymisessä Kokemäenjoella. Lohta ja taimenta näkyi hyppyineen jossain vaihessa joessa todella runsaasti ja tämä toi suuret odotukset syksyyn. Mutta ne odotukset muuttuivat suureksi pettymykseksi.
Itse pääsin vuotuiseen omaan keskiarvoon taimenien kohdalla. Kahdeksan taimenta sain Nakkilan koskilta ja yksi niistä oli ennätyskalani 84 cm ja paino 7.7 kg. Mutta töitä ja käyntikertoja joella se vaati todella paljon. En pidä itseäni minään zesenseinä perhokalastuksen saralla. Enempi saamani taimenet ovat työvoitto kovalla heittämismäärällä.
En vielä ihan laita perhokalastusvälineitä talviteloille. Hyvien olosuhteisen sattuessa kohdalle käyn vielä marraskuun puolella heitolla hyvästellen joen talven syliin ja vieden kiitokseni ahdille kuluvasta kaudesta. Pääsääntöisesti kausi alkaa olla taputeltu ja ajatukset ovat jo osittain ensi keväässä.
Kiitos jokaiselle kalastajalle jonka olen saanut tavata tämän kauden aikana. Mukavaa on ollut kalastaa teidän kanssanne ja heittää juttua kalastuksen lomassa. Toivottavasti nähdään ensi keväänä.
