Päätin pistää tämän kauden pakettiin lopullisesti. Miltei seitsemän kuukautta kesti kausi kokonaisuudessaan pois lukien pahimmat helleviikot jolloin veden lämpö oli + 24 astetta. Eli kalastuspäiviä tuli runsaasti joita en kirjannut mihinkään ylös. Pitäisi joku vuosi kirjata kalastuspäivät ja tunnit ylös.
Plussaa kaudessa oli, että mitään isompia haavereita ei sattunut ja kalusto säilyi ehjänä. Miinuksena voi mainita ennätys pitkä helle kausi, joka vaikutti pitkälle syyspuolelle veden lämmöissä ja lohen ja taimen käyttäytyminen oli poikkeuksellista. Kala ei nousut samalla tavalla ottipaikoille ja kalat mitkä nousi, niin pitivät suut supussa. Yhtään useamman kalan päivää ei sattunut perhokalastajille syyskaudella. Yhtä taimenta päivä olivat parhaat saaliit ja lohia taisi tulla yksi kappale perholla haaviin saakka. Eli syksy oli todella huono perhokalastajille Nakkilan koskilla.
Mitä opin tästä kaudesta? Ensimäiseksi tulee mieleen uusi perhojen kokeilu. Kuparirunkoiset perhot punamustana ja oranssimustana olivat kovaa valuttaa tänä vuonna. Melko suokkina sidoksina nämä toimivat hyvin. Isoimmat taimenet sain näillä perhoilla. Sattumaa vai ei? Sitä on vaikea sanoa. Ehkä ensi kausi antaa tähän vastauksen.
Toiseksi vanha oppi. Taimenia ja lohia ei oteta, vaan ne saadaan. Vaikka kuinka heittäisi, niin saalis voi olla nolla. Ahdin edessä pitää olla nöyrä. Turha on alkaa pullistelemaan taidoillaan jokirannassa. Edelleen olen noviisi perhokalastuksen saralla. Viides täysikausi tuli vasta täyteen perhokalastuksen parissa. Oppipoika olen edelleen ja toivottavasti sellaisena pysyn. Jos kusi alkaa nousta päähän tässä hommassa, niin kortto kyllä kynii perhokalastajan kunnolla.
Kolmanneksi kevätkalastus on minulla vielä täysin lapsen kengissä. Perhot, siimat ja kalastustekniikat vaatii paljon opettelua, mutta kaiken voi oppia seuraamalla kokeneempia perhokastajia ja kuuntelemalla heidän neuvoja. Onneksi he jakavat auliisti neuvojaan.
Eli summa sum maarum noviisina lähden jälleen uuteen kauteen keväällä 2026, jos se minulle suodaan. Tällä iällä mikään ei elämässä ole täysin varmaa edes ajatuksen tasolla, mutta toivon näkekeväni kalakaverini kevällä pitkän talven jälkeen. Olkaa kiltisti talvikuukaudet ja alkää vaipuko masennukseen. Kevät tulee varmasti ja uusi kausi kutsuu jälleen perhokalastajia joelle.
