Mennyt aika ei palaa lauletaan eräässä laulussa. Niin ei palaa myöskään mennyt kalastuskausi. Sen taakse jäännyttä elämää onnistumisineeen ja pettymyksineen.
Mutta mikä ei tapa, niin se vahvistaa. Sääolosuhteille emme voi mitään, vaan ne on otettava vastaan sellaisina kuin ne ovat. Muihin olosuhteisiin voimme jotenkin vaikuttaa. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen perhokalastuksessa. Ja sääolosuhteet olivat huonot etelän perhokalastajille vesien lämmettyä jo toukokuussa, mikä näkyi kyllä vahvasti saalistilastoissa.
Mitä sitä enää vatvomaan mennyttä. Nokka kohti tulevaisuutta ja haaveet uudesta perhokalastuskaudesta edessä. Saa jälleen pitkän pimeän ajan viettää perhopenkin ääressä ja ajatukset x-joella kauden avauksessa. Suurin haaveni on, jos saisi viettää viikon talviloman keväällä bonuksena kaksi viikkoa kesälomaa siihen jatkoksi. Näin saisi kevät kauteen kolmen viikon loman putkeen. Sitten tekisi koko kesän töitä ja syksyllä pitäisi loput kaksi viikkoa kesälomaa jälleen kalastellen aktiivisesti.
Palaten vielä menneeseen kauteen, niin minusta tuli kyllä fluorocarbonperukkeen käyttäjä. Ostin ihan kokeeksi kevääksi fluorocarbonia ja totesin sen hyväksi. Hyvä hankauskestävyys ja toiseksi perho menetykset väheni huomattavasti synkillä siimoilla kalastaessa. Oman huomioni mukaan perho irtosi pohjasta huomatavasti paremmin. Syy ehkä on se, että fluorocarbon ei joustanut niin paljon vedettäessä kuin vastaava monofiilisiima. Kalat pysyivät myös hyvin kiinni. Tämä oli minun kokemukseni ja joku muu voi olla toista mieltä asiasta.
Katsotaan mitä talvi tuo tullessaan. Yhden lyhkäsemmän vavan voisi ostaa kevät kauden kalastukseen ja uudet kahluukengät. Muita isompia hankintoja ei tarvitse tehdä. Mutta mieli voi muuttua matkan varrella. Vavan kohdalla merkkiä vähän mietin. Loop Z-sarjaa tai sitten Visioinin Graphene on toisena vaihtoehtona. Vision Graphene 14.2/9 mulla on jo ja se sai aika paljon peliaikaa tänä kautena. Ko. vavan ostin käytettynä kaveriltani. Vavan keveys ja helppo heittoisuus yllätti kyllä kivasti. Muut viisi vapaa mulla on Loopin vapoja eri pituuksin.
Nyt on vähän tyhjä olo tietäen, että viikkoja on edessä paljon ennen uuden kauden alkua. Mutta talvi menee mukavasti perinteisesti kuntosalilla käyden ja tietysti perhoja sitoen. Mikä tässä kaudessa oli hienoa, että taas sai uusia kalakavereita. Joen rannassa on helppo tutustua uusiin ihmisiin perhokalastuksen lomassa.
Mitäpä tässä enempää kirjoittelemaan. Katsotaan mitä talvi tuo tullessaan ja mitä ajatuksia saa päähänsä perhopenkin ääressä. Kirjoittelen niistä sitten, kun aihetta kertoa jotain kuulumisia.
