Siitä se sit taas lähti uusi kausi käyntiin. Tuli käytyä oikomassa siimoja x-joella. Tosin ihan kaikkiin paikkoihin ei vielä päässyt jäiden ollessa esteenä. Mutta heittämään kyllä päästiin hyvin.
Meitä sattu paikalle kolme tuttua kaveria ihan sattumalta. Heitettiin perhoa ja parannettiin maailmaa seitsemän tunnin ajan. Pojat vielä jäi joelle mutta minä lähdin kotiin tässä kohtaa.
Aivan uskomaton tunne päästä joelle pitkän pimeän talven jälkeen. Kevät auringon hyväilessä kasvoja ja tuuli, joka muistutti meitä innokkaita siitä mitä on perhokalastaa peltojen keskellä x-joella. Mutta tuuli ei saanut meitä latistettua. Me pojjaat oltiin intoa piukassa päästyämme perhovavan varteen kiinni.
Lähtiessä oli jo ajatus, että enempi sellainen testausreissu tästä tulee ilman mitään saalis odotuksia. Vapa, jonka olin ostanut talvella käytettynä (Loop Cross 14/9) täytti odotukseni ja siimat olivat aivan passelit, jotka olin lähtiessäni siihen valinnut. Uudet kevätperhot uivat myös nätisti keväisessä kylmässä joessa.
Kaveri sai hetken aikaa pidellä kirkasta n. 60 cm taimenta siiman päässä. Tässä oli mainittavat kalatapahtumat siltä päivältä. Minun ainut saalis oli isoläjä siimaa ja vaappu. Hienointa oli kuitenkin kokea se into perhokalastukseen jälleen kerran. Se oli kuin vitamiiniruiske suoraan pakaraan. Taas jaksaa mennä arjessa odottaen seuraavaa reissua, joka on suunnitelmissa viikon päähän jolloin ilma jälleen lämpeää.
Väki alkaa varmaan myös silloin jo heräilemään uuteen kauteen. Sen verran komiaa keliä on tarjolla viikon päästä. Ei muuta kuin välineet kuntoon talven jäljiltä ja joelle. Nähdään siellä ja moikataan kohdatessamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti