Piukkaa o meikäläisellä

Vappu meni menojaan ja ei juuri meikeläistä juuri liikuttanut muuta kuin ylimääräisellä vapaapäivällä. Sen tietenkin käytin perhokalastukseen Nakkilan Koskilla.

Vapunpäivän aamuna klo 5.40 vedin siimaa ulos kelalta Ruskilassa. Ajattelin, että ajoissa paikalle, niin saan korkata paikan yön pimeyden jäljiltä. Näin tapahtui, että ketään muuta hullua ei ollut pienessä pakkas aamussa paikalla kuin minä vanha äijä lokkien kanssa.

Aamun sarastus auringon kera toi toivoa aamuun.  Ensin heitin yläniskan pariin kertaan kahdella eri perholla saamatta mitään havointoa taimenesta. Sitten laskeuduin perhoineni alemmaksi aina kosken loppuliukuun saakka ja sama tyhjän pyytäminen jatkui.

Tässä välissä paikalle saapui yksi kalastaja virvelillä varustettuna. Kaveri veti pienessä ajassa kosken yläniskalta kaksi isoa haukea toisen painon arvioin painoltaan johonkin kuuden kilon luokkaa. Nämä hauet veivät uskon taimenen saanista aamutunteina.

Mutta silti jaksoin heittää perhoa Ruskilassa reilut neljä tuntia. Kimmo saapui jossain vaiheessa vaappuineen paikalle ja heti ensilaskulla nappasi vastarannan tuntumasta komean taimen. Tietäjä tietää ja osaaja osaa voi todeta Kimmon kohdalla.

Siitä sitten lähdin siirtymään jokea ylöspäin ja Arantilassa oli jo niin paljon porukkaa, että jätin paikan väliin. Niinpä suunnistin voimalaitokselle ja samalla ajatellen, että kalastetaan joesta alku ja loppu tällä kertaa. Paikalle saapuessani parkkipaikalla olla jo kuusi autoa parkissa, mutta rantaa saapuessani yllätys oli suuri kodan ollessa tyhjillään. Niinpä sain aloittaa kalastuksen rauhassa. Virtaamat olivat hyvällä mallilla. Yläpäähän valitsin GC:n interirungon ja tipiksi Guide 4 d:n 4/6 ja loppupään kalastukseen laitoin GC:n interin ja tipiksi Guiden 2/4 tipin.

Viisi tuntia vietin laitoksella uitelen eri perhoja. Jossain vaihessa tuli pari perhomiestä lisää kaverekseni heitolle. Saalina laitokselta tuli yksi toutain ja yksi kirjolohi.  Eli piukkaa on vielä meikeläisen taimenen saanti, mutta ei heitetä kirvestä kaivoon. Uskon, että meikeläisenkin vapaa taipuu taimenen iskusta ennen toukokuun loppua. Ensi viikonloppuna ehdin kalastamaan kaksi päivää ja ajatus on jo vahvasti viikonlopussa, niin kuin vanhalla juopolla. No, tässä on puolitotuus, sillä olen todellakin vanha juoppo. Viime huikasta tosin tulee kohta täyteen 30 vuotta.

Eipä tässä muuta. Pitäkää siimat kireällä ja mieli kirkkaana. Se on moro.