Selkä seinää vasten

Kyllä tämä on nyt yhtä tuskaa etelän miehellä etelässä. Odottavan aika on yhtä pitkää kuin nälkävuosi, mutta kestän tämän kuin mies ja itken tyyni iltaisin märäksi. Vitsi, vitsi😂

Vaikka kuinka päätin menemättä joelle, niin löysin itseni aamulla klo 4 Nakkilan koskilta. Tietoisena siitä, että kunnon kalan saaminen on yhtä varmaa kuin lottovoitto. Minkä koira karvoilleen voi.

Köyhän pitää nauttia siitä mitä on tarjolla on eli toutaimista, ahvenista ja kirjolohista. Lohesta tai taimenesta voi vain tällä hetkellä haaveilla iltaisin nukkumaan käydessä.

Mutta jotain positiivistakin on tarjolla. Joki veden oltua alhaalla on opittunut tuntemaan pohja muodon ja kivet hyvin. Tietää tulevaisuudessa otti kohdat paremmin. Ei tarvitse arvuutella enää missä kalat makoilevat.

Selkää seinää vasten tässä mennään nyt jonkun aikaa. Mennäkkö joelle vai ollakko kotona? Siinäpä on sitten kysymys. Mutta ainakin kerran viikossa kesä aamut vetävät ukon joelle nauttimaan hienoista luonnon hetkistä joita ei voi talvella kokea kuin YouTuben välityksellä. Mutta siitä tietysti puuttuu oma läsnä olo. Ei voi kaikkea aistia videosta mitä luonto tarjoaa livenä.

Mutta jos Nakkilan kosket kiinnostaa ja emmit missä voisi kalastaa ja miten? Tähänkin on löytyy ratkaisu Lohijoen pojilta, joilla on liki neljän kymmenen vuoden kokemus joen metkuista. Tahdot sitten soutaa vaappua, heittää perhoa tai sitten ihan virvelillä kalastaen, niin heiltä löytyy palvelut kaikkiin näihin.

Eipä tässä kummempia tänään. Olkaa kiltisti ja pitäkää toisistanne huolta.