Syyskausi korkattu

Heinäkuussa tein yhden neljän tunnin reissun kuun alussa joelle ja muuten olin koko kuukauden kalastamatta. Kyllä siinä perhomiehellä oli ikenet hellät hammasta purtaessa.

Lauantaina sitten korkkasin syyskalastuskauden. Alkukausi itkettiin veden vähyyttä joessa ja nyt itkettiin veden paljoutta. Muutama rankkasade muutti joen virtauksen täysin. Eli nyt piti valita kalastuspaikka uudelleen. Korkean veden aikaan itse suosin Kistua. Sinne suuntasin kulkuni lauantai aamuna. Ketään muuta ei kalastajaa ei näkynyt siellä niinä viitenä tuntina, jotka siellä aamulla vietin klo 5 - 10 välisenä aikana.

Mitään suuria odotuksia ei minulla ollut reissuni suhteen. Tärkeintä oli päästä tuulettamaan päätä. Kistu virtasi tasasen rauhallisesti vaikka vesi oli aika korkealla. Vavoikseni valitsin matkaa Loopin Crossit 14 jalkaisena. Toiseen vapaan laitoin rungoksi GC:n interin ja tipiksi Guiden 4 d 2/4:n ja toiseen vapaan GC:n inter/3:n ja tipiksi 4 d 3/5:n. Alkuun heittelin kevyemmällä siimalla, joka ui virrassa todella hyvin. Taisi olla kolmas lasku saadessani hyvän tärpin ja kala pysyi siiman päässä hetken, mutta irtosi hetken kuluttua. Kirjolohi se ei ollut sen tiedän varmaksi, mutta kaikki muu jää arvailujen varaan. Vapa taipui ihan kivasti.

Vesi jatkoi nousemistaan ja vaihdoin raskaanpaan siimaan. Muutamia ahvenia tuli, kunnes tuli parempi tärppi. Miltei heti tiesin sielä olevan kirjolohen siiman jatkona. Sehän sieltä tuli minua rantaan tervehtimään. Laskin poloisen heti takaisin uimaan. Siinä oli päivän parhaat palat lyhykäisyydessään.

Viisituntinen joella ei ollut muuten mikään ihmeellinen tapahtumien puolesta, mutta sain nauttia Kokemäenjoen hiljaisuudesta ja nauttia auringon noususta. Näitä hienoja kesäpäiviä ei paljoa ole enää tarjolla. Mutta yritän nauttia jokaisesta hetkestä joella tänä loppukautena. Mansikkana kakusssa on tietysti kahden viikon kesäloma syyskuun puolivälissä, joka on näillä näkymillä viimeinen kesälomani jonka pidän kesällä. Ansaitut eläkepäivät odottvat minua ensi talvena. Ensi kesänä on sitten aikaa perhokalastaa mielin määrin.

Eli ikää alkaa olla jo äijällä mittarissa ihan riittävästi. Ei eläkkeelle jääminen toisaalta mikään lotyovoitto ole, sillä tulotaso putoaa merkittävästi. Toinen asia mikä hiukan pelottaa on ajankäyttö. Miten saan aikani kulumaan hyödyllisesti kalastuskauden ulkopuolella. 10 tuntia lisää vuorokaudessa vapaa-aikaa. Jos sen aikani käytän perhosidontaan, niin perhoja riitää arkuun saakka taivasmatkalle. No, eiköhän kaikki hae paikkansa ja elämä hymyilee eläkkeelläkin.

Ei muuta kuin mukavaa loppukautta niille jotka vielä kautta jatkavat ja kauden lopettaneille lohdutukseksi, että uusi kesä tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin eli hitaasti.