Luontomatkailua Nakkilan koskilla

Noin kolmekymmentä vuotta on olen käynyt Nakkilan koskilla. Kaikkea on tullut nähtyä ja koettua matkan varrella joella.

Viime viikolla sain kameran linssiin harmahaikaran ja olen myös nähnyt kuningaskalastajan muutaman kerran joella ollessani. Yksi kokemus on mieleeni jäänyt taka vuosilta. Ollessani kalassa Ruskilassa yön ylin aamun sarastaessa tuli tunne, että täällä joku muukin liikkellä kuin minä. Käänsin katseeni niskan yllä puollelle ja hyljehän siellä katseli touhujani kaikessa rauhassa.

Yhtä kaveriani en ole nähnyt tänä kesänä. Ystäväni majava ei ole uinut ohitseni aamuisin pari metrin etäisyydetä minusta. Vuosi kausia majava ui aamuisin meidän kalastajien ohitse kaikessa rauhassa. Välistä sai varoa, että majava ei uinut siimoihin.

Eli Nakkilan kosket on muutakin kuin kalastuskohde. Koskien ympäriltä löytyy luonnonsuojeltua metsää kaikken luonnon suomilla hienouksilla. Kasvillisuutta, eläimiä, lintuja ja tietysti metsän hiljaisuus ja kauneus.

Jos tykkäät luonnossa kulkemisesta, niin voin suositella sinulle Nakkilan koskilta käyntikohteeksi Ruskilan pohjoispuolta tai Paratiisilehtoa Harjavallan voimalaitoksen kupeessa.

Olen ollut lomalla ja tietysti suuri aika on tullut vietettyä Nakkilan koskilla. Lohi ja taimen on edelleen piukassa, mutta viime lauantaina sain kaksi lohta perhosiimani päähän. Pikaisesti kalat mittattua päästin heidät takaisin joen huomaan. 76 ja 60 senttiset lohet jatkoivat matkaansa lajitovereidensa luokse.

Lohi ei henkilökohtaisesti tähän aikaa vuodesta ole ykköskohteeni. Isoa taimenta metsästän siimani päähän edelleen. Unelmani on vähintään kahdeksan kilon taimen. Saa nähdä toteutuuko unelmani koskaan, mutta perhon ollessa vedessä on aina mahdollisuus siihen.

Sähkön hinta vähän tekee perhokalastuksen vaikeaksi tällä hetkellä, mutta eiköhän jossain välissä viikonloppuna sopivat virrat osu kohdalle vielä syksyn aikana. Jos nähdään joella, niin morjestetaan.