Ei tässä voi retostella kalakuvilla, niin laitetaan kuva vanhasta tyhjänpyytäjästä. Vaikealta näyttää kalan saaminen Nakkilan koskilla edelleen rantakalastajilla. Tosin muutama lohi joesta on noussut viime viikkojen aikana. Pari lohta soutumiehille ja yksi rannalta saatu. Taitaa siellä saalisraportissa joku taimenkin näkyä.
Veden lämpö nousi uudelleen yli 20 asteen ja nyt juuri katsoin virtaamatiedoista veden lämpöä sen ollessa 18.5 astetta. Josko nyt alkaisi veden lämmön lasku ja kalat alkaisivat aktiivisemmin liikkua ja iskeä perhookin.
Viikko tolkulla on tultua hakkattua tyhjää Nakkilan koskien rantamailla. Välistä miettii, että onko mitään järkeä käydä enää perhokalastamassa keskikesällä. No, vanhalle äijälle tyhjän pyytäminen käy hyvin ulkoilusta ja liikunnasta. Tietysti on myös mukava nähdä kalakavereita. Tulee sosiaallinen kanssa käyminen hoidettua samalla viikonlopun osalta.
Parempaa kohti ollaan silti menossa. Syksy saapuu ja muutama kuukausi vielä kalastuskautta jäljellä. Toivottavasti viimeiset kuukaudet paikkaavat hiukan kesän tyhjyyttä. Josko jonkun nätin taimenen saisi, niin olisin tyytyväinen syksyn saaliiseen. No, onneksi ei ruoka ole kiinni meikeläisen kalastuksesta. Kyllä ois laihat eväät Sarellin ruokapöydässä.
Mutta silti perhokalastus on hienoa ja en siitä luovu kuin pakon edessä. Ikää tulee ja tietoisuus siitä, että kalastusvuosia ei ole paljon edessä vetää hiljaiseksi. Mutta tätä se elämä on. Jokainen meistä vanhenee vuosi vuodelta. Mutta ne vuodet, jotka saan jokivarressa heilua, otan kiitoksella vastaan nauttien perhokalastuksen hienouksista ja hyvästä seurasta siellä missä kulloinkin kalastan.
Eipä tässä tänään ihmeellisempä mielessä. Ne joilla kausi jatkuu, niin kiireitä. Ja niille joilla on jo kausi paketissa, niin nauttikaa reissujenne hienoista muistoista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti