Koski kuohuu, taimen ei pure

Helatorstain jälkeen taimen rintamalla on ollut hiljaista. Onko joki tyhjä taimenista vai ovatko ne suut kiinni? Sitä on vaikea sanoa.

Mutta yrityksestä ei voida minua moittia. Kalastustunteja helatorstain jälkeen on kertynyt 34 tuntia yhteensä. Tänään viimeeksi olin joella 10 tuntia saamatta yhtään kunnon tärppiä. Tätä on taimen perhokalastus Nakkilan koskilla välistä. Mutta mukavaa on ollut joella. Hyvät kalakaverit korvaavat saaliin. Tietysti saa myös hyvää liikuntaa aivan huomaamatta. Ei tarvitse lenkille lähteä enää kalastuspäivän jälkeen.

Mutta minulla loma jatkuu vielä 31.5 saakka ja en meinaa kirvestä kaivoon heittää taimenen suhteen. Uskon saavani vielä taimenia lomani aikana. Veden lämpö jatkaa lämpenemistään ja muutaman päivän päästä se saavuttaa + 15 asteen lämpötilan. Silloin ollaan optimi lämpötilassa ja taimenet alkavat aktivoitua. 

Joen veden vähyys kyllä voi tehdä tepposet. Eli vesi lämpenee liian nopeasti + 20 asteeseen ja kalat laittavat silloin suut kiinni. Sitten saa odottaa syksyä ja vesien jäähtymistä. Onhan siellä mukava käydä katsomassa silloin tällöin vesien lämpenisen jälkeen aamuisin taimenien pintomisia ja juoda aamukahvit luonnon helmassa. Kaunis kesä aamu voittaa mennen tullen sängyn pohjan.

Päivän reissun jälkeen mies on väsynyt, mutta onnellinen. Vanha mies jaksaa vielä kalastaa ja se on jo pelkästään suuri siunaus. Asiat voisivat olla huonomminkin. Saa olla terve. Sitä ei niin nuorempana tullut ajateltua, mutta 65 vuotispäivä hämöttää reilu puolen päässä, niin ajatusmaailma päässäni on tehnyt kuperkeikan. Moni asia on elämässä menettänyt merkityksen. Asiat, jotka vielä 10 vuotta sitten oli tärkeitä, niillä ei ole enää merkitystä. Näin se elämä vie eteenpäin.

Huomenna keskiviikona kalastuksesta lepopäivä ja torstaina joki kutsuu jälleen perhokalastamaan. Ei muuta kuin moro ja kireitä sinne missä sitten kalastatkin.