Kuulumisia joelta

Loma alkaa olemaan puolivälissä ja äijä melskaa joella perhovapa kourassa silmät tapillaan. No, ei nyt ihan näin. Rennolla fiiliksellä olen mennyt, vaikka heittotunteja on kertynyt jo helatorstaista lähtien 67 tuntia ja yksi taimen saatu haaviin saakka. Tämä on minun puolikas kesälomani ja nautin siitä näin.

Mutta eipä sieltä hirmusaalita kukaan mukaan ole saanut. Joen hiljaisuutta kuvaa viime sunnuntai 17.5 jolloin oli Nakkila koski päivä ja perinteinen kalatuskilpailu. Noin 150 yrittäjää oli rannalla kokeilemassa onneaan taimen suhteen ja yhtään taimenta ei saapunut punnitukseen saakka. Paras kevään taimenen nousu on varmaan ohitse tältä keväältä.

Tänäänkin meitä oli neljä kalastajaa laitoksella heittämässä. Kolme perhokalastajaa ja yksi virvelimies. Muutama toutain saatiin ylös saakka ja saalis oli siinä. Itse heitin n. 12 tuntia nautiskellen päivästä ja samalla hioen heitotekniikkaani. Kimmo kävi soudulla pikimiten ja kaiku kyllä näytti isoja kaloja joessa. Taitavat taimenet olla pohjan tuntumassa ja suut supussa.

Palatakseni heittotekniikkaani, niin heitto on ollut hiukan hukassa selkävaivojeni vuoksi koko lomani ajan. Mietin mistä selkäkipuni oikein johtuvat, koska mielestäni olen ikäisekseni melko hyvässä kunnossa. Vähän hampaat irvessä olen joutunut heittämään. Eilen sitten muistin, että minulla oli muutama kevät sitten sama ongelma. Ratkaisu oli silloin geelityynyt kahluukenkiin kantapään alle ja toimi myös nytkin. 

Aamulla laitoin kahluukenkiini geelityynyt kantapään alle ja heti kävelessäni rantaan huomasin eron. Tuntui kävely huomattavasti paremmalta. Aloittaessani heittämisen odotin koko ajan kivun alkavan lapaluiden alapuolelle selkärankaan. Eipä alkanut kipu, mutta ihmeellisiä tuntemuksia koin selässäni. Ihan kuin joku olisi kulkenut pitkin selkälihaksiani aika ajoin. Oli muuten aika jännä tunne.

Hyvin jaksoin pitkän päivän heittää ilman väsymistä ja löysin heittoni takaisin siinä sivussa. Rennolla selällä on paljon mukavampi heittää.

Himot ne on hiirelläkin. Minun himoni on perhokalastus. Vaikka selkään välistä sattui päivien aikana, niin olen nauttinut jokaisesta tunnista joella. Siellä sielu lepää luonnon keskellä ja arjen murheet eivät ole mielessäni. Tämän on minun tapani rentoutua lomallani jotta taas jaksaa työtä ja arkea loman jälkeen. 

Kyllä joella menneisyyteni myös käy mielessä aika ajoin ja saa ymmärtää kuinka hienoa elämä voi olla ilman alkoholia. Alkoholi, joka oli viedä miltei henkeni. Se on muisto menneisyydestä, jota en voi pyyhkiä pois elämästäni. Mutta se muisto auttaa minua ymmärtämään elämän lahjan jonka kerran olen saanut.

Olkaa kiltisti ja ei minusta mikään alkoholin vihaaja ole tullut. Jos kalakaverini ottaa oluen kalastuksen lomassa, niin hänelle se suotakoon.