Joitain muistoja matkan varrelta perhokalastuksen suhteen on jäänyt mieleeni. Ensimmäinen perholoheni ja suurin saamani perholoheni. Molemmissa yhteisenä tekijänä on se, että molemmat olen saanut yksin kalastaessa.
Vuonna 2019 aloitin opettelemaan perhokalastuksen saloja kaksikätisellä perhovavalla. Ensimmäisen setin ostin Motonetistä heinä-/elokuun vaihteessa. Airflow 14/9 perhosetti oli tarjouksessa ja sen ostin. Into oli kova ja taito vähäistä käydessäni joella heittämässä parhaillaan neljäkin kertaa viikossa. Nakkilan kosket oli silloin työmatkani varrella ja töistä suoraan menin joelle usein arkisin.
Yhtenä syyskuisena keskiviikko iltapäivänä menin jälleen töistä suoraan joelle. Sen verran olin jo oppinut heittämään, että perho lensi 10- 15 metriä jokeen kalojen kiusaksi. Heittelin oranssimustaa putkiperhoa veljeni neuvosta yksin joella. Tietysti haaveena oli, että edes joku sintti kävisi perhooni kiinni.
Eipä aikaa kun yht'äkkiä vapa notkahti ja tajusin siiman päässä olevan vähän isomman kalan. Siima alkoi purkauttua kelalta kalan yrittäessä pakoon. Siinä vaiheessa puntti alkoi tutista. Miten saan kalan ylös? Ei ketään haavimassa kaverina.
No, väsyttelin kalaa ja sain sen ensikertaa näköetäisyydelle. Lohi näyttäytyi siiman päässä ja puntti tutisi vielä enemmin. Parin pienen syöksyn jälkeen sain lohen haavimis etäisyydelle. Parin yrityksen jälkeen sain lohen haaviini. Perho suusta irti ja kalan mittaus. 77 cm lohi sai olla ensinmäinen loheni perholla. Kala takaisin jokeen tärisivin käsieni ohjatessa lohta kohti virtaa. Olin onneni kukkuloilla käydessäni tapahtumaa läpi istuessani rantakivellä.
Kesällä 2021 heinä- elokuun vaihteessa olimme Norjassa Neidenissä perhokalastamassa veljeni Esan ja parin muun kaverin kanssa. Lohi oli piukassa koko reissun ajan paitsi kyttyrälohi kiusasi meitä joen alajuoksulla harmiksi asti.
Kalastimme koko kaksiviikkoa öisin. Illalla menimme joelle klo 18- 20 välillä ja kalastimme aina aamuun saakka. Väsyneinä läksimme aamuisin majapaikkaamme aina nukkumaan.
Eräänä aamuna veljeni Esa ja Miika päättivät klo 4 aamulla, että nyt riittää tyhjän pyytäminen tältä yöltä ja sanoivat lähtevänsä nukkumaan. Minä innokkaana keltanokkana sanoin vielä jääväni hetkeksi heittämään.
Aamu-usva oli ainut seurani joella kalastaessani St. Georgian loppuosaa. Siinä heitellessäni äkkiä hyppäsi hieno lohi aivan pystysuoraan ilmaan kosken alapäässä. Ihastelin siinä aamun sarastaessa lohen kauneutta ja suuruutta. En ollut ennen nähty mitään niin kaunista kalastaessani.
Jatkoin perhoni heittämistä lohen kuvan jäädessä verkkokalvoilleni hämäräksi muistoksi. Taisi olla toinen lasku lohen hypyn jälkeen, kun heitin vähän pitemmän heiton joen mutkaan. Annoin siiman valua vapaasti virran ohjaamana ja pam. Silloin lähti siima juoksemaan kelan rullalta vinhaa vauhtia. Tajusin heti, että nyt on iso lohi perhossani kiinni. Lohi jatkoi syöksyäään alavirtaan. Minä mietin siiman toisessa päässä miten tässä nyt oikein käy porukan keltanokakalle?
Lohi alkoi antamaan periksi ja pääsin kelaamaan siimaa sisään kelalle kalan rimpuillessa vastaan koko ajan. Eikä kuin hetki lohen ampaistaessa uuteen vauhdikkaaseen syöksyyn. Jälleen pitkän syöksyn jälkeen sain kelata lohta lähemmäksi minua ja taas kala lähti syöksyyn. Ajattelin itsekseni, että ihme on jos tämän taiston voitan. Ei haavia ja eikä ketään auttamassa minua.
Jälleen lohi rauhoittui ja sain alkaa kelaaman kalaa lähemmäksi minua. Nyt tuntui, että lohi on hallinnassani ja voin alkaa pikku hiljaa siirtymään rantaa kohti. Lohen potkiessa vastaan sain jalkojeni alle kuivan rantakivikon. Kala laittoi edelleen lujasti vastaan mutta en antanut sille enää löysää, vaan pidin jarrun kelasta aika piukallla. Viimein lohi alkoi antaa periksi ja sain sen vedettyä rantakiville kuvausta ja mittausta varten. Tärisevin käsin sain lohelle mittaa 91 senttiä. Kuva vielä kalasta ja mammalohi takaisin Neidenin kirkkaaseen virtaan.
Kyllä oli niin hieno kokemus taistella lohen kanssa, että unihiekat hävisivät silmistäni ajallessani kohti majapaikkaa. Tietysti piti pojat herättää uniltaan näyttääkseni kuvaa saaliistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti