Mikä on hienonpaa kuin kalastaminen yöllä kuun valossa. Aavemainen yö luo oman tunnelmansa perhokalastukseen kuun seuratessa perhokalastajan touhuja kesäyössä.
Yöllä perhokalastaessa kaikki kääntyy päälaelleen. Perhovalikoima on aivan eri kuin päivällä kalastaessa. Itse suosin perhoja joissa efektinä on hohtavia osia. Ne näkyvät pimeässä vedessä loistaen valoaan ympärilleen. Ensinmäiset loistoputkiperhot tein radomina syksyllä 2020 lähtiessäni yökalaan joelle.
Minulla ei ollut mitään tietoa yökalastuksesta silloin. Heitin illan pimeydessä erinlaisia perhoja saamatta mitään. Keltanokkana totesin aikamme heiteltyämme, että nyt laitan tosi ruman perhon siimaan. Lampulla valoa perhoon ja perho loisti kuin tulikärpänen syys yössä. Eikä mennyt kauaan, kun taimen pamautti perhooni kiinni. Jännitys oli käsin kosketeltava ensinmäisen yötaimenen taistellessa vastaan. Taimen saatiin haaviin pienen väsytyksen jälkeen. Keltanokkana en meinannut pysyä kahluuhousuissani adrenaaliin vallatessa kehoni.
Kuvassa ensinmäinen yötaimeneni
No, sillä rumalla perhomallillani kalastin sitten koko syksyn saaden jokusen taimenen lisää. En muista tarkkaa kappale määrää.
Oma kokemukseni taimenen kalastuksessa on se, että kalastaessa yöllä taikka päivällä kannattaa kokeilella erinlaisia perhoja. Itse ole saanut monta taimenta yllätysperhoilla ensin heittäessä tyhjää niin sanotuilla varmoilla perhoilla.
Mutta summa sun maarum perhokalastus on hienoa tekee sitä sitten yöllä taikka päivällä. Molemmissa on omat haasteensa ja ne haasteet ovat mielestäni perhokalastuksen suola. Voittaa itsensä astumalla ulos mukavuus alueen ulkopuolelle kokeilemalla eri perhoja ja kalastustapoja.
Mukavaa viikonloppua, ehkä jokusen perhonkin sidon ajankuluksi vaikka kyllä niitä alkaa olla rasiat pullollaan laatikossani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti