Tammikuu ja talven pitäisi olla parhaimmillaan. Katin kontit, vettä sataa ja Kokemäenjoki tulvii. Ei viitsi paljoa ulos nokkaansa työntää.
Mutta jos on negatiivisia fiboja paljon niin jotain positiivista löytyy myös joukosta. Toisaalta on kalastuksen kannalta hyvä, että tulee " välikevät" ja joki tulvii nyt lumien sulaessa. Varmaan tulee lunta vielä lisää tänä talvena mutta kaikki lumien sulaminen välissä on poissa kevättulvasta.
Positiivista on myös se, että joki ei pääse kunnolla jäätymään ja kalat nousevat jokeen paremmin. Näin voisi odottaa hyvää kevätkautta perhokalastuksen kannalta. Toivottavasti helmikuu ei tee hallaa haaveilleni ja saisi aloittaa perhokalastuskauden aikaisin.
Nyt sidotaan perhoja ja haaveillaan tulevasta kaudesta. Haaveita pitää olla mutta nöyränä poikana pitää saapastella jokirantaan kauden alussa vapa kourassa. Edellisten vuosien onnistumiset pitää nollata päästä ja aloittaa uusi kausi nollasta. Tietysti se tieto ja vähäinen taito jonka on saanut oppia muutaman kauden aikana pitää hyödyntää mahdollisimman hyvin. Mestari en ole ja siksi en tahdo tulla. Tahdon vain nauttia perhokalastuksesta ja olla kiitollinen ahdille, jos joitain ahti minulle suo.
Jutut alkavat olla vähissä käsien täristessä uuden kauden ovella. Tulevana kautena laitan blokiini päivityksiä kalareissuilltani. Toivottavasti voin kirjoittaa ja jakaa videoita muustakin kuin "munat pataan" päivistä. Suurin osa päivistä on niitä "munat pataan" päiviä mutta huono päivä kalassa voittaa hyvätkin kotiolot vai miten se meni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti