Translate

maanantai 22. tammikuuta 2024

Sormia polttaa


Eilen poikkesin Nakkilassa kalastusseuramme kerhoillassa. Olin etuajassa ja kävin katsomassa kotijokeani kuinka Kokemäenjoki on pärjännyt talven ja pakkasten kourissa. Siellä joki oli vanhalla paikalla tervehtien minua iloisesti. Virtaukset joessa alhaalla, vaikka olisi mennyt perhoa heittämään. No, otin pari kuvaa kesän parhaasta kaveristani joesta ja läksin kävelemään autolle.

Mutta joki antoi minulle sen toivon jota kaipasin kylmän ja lumisen talven keskelle. Kevät tulee aivan varmasti ja ystäväni joki odottaa minua jälleen kesän rientoihin perhovapani kanssa. Sormia polttaa jo nyt mutta parempi on vielä jäähdytellä niitä kylmän vesihanan alla hetken aikaa.

Sitä kun ikää karttuu niin ystäväpiiri pienenee vuosi vuodelta. Talvi menee pitkälti työn ja koti-iltojen merkeissä. Mitä nyt kolme kertaa viikossa käyn kuntosalilla kroppaani hoitamassa, että jaksaa kesän perhokalastaa. Keväällä sitä herään talven horrokseta jokirannassa nähdessäni nuoret kalakaverini. He ovat minua kaikki nuorempia mutta heidän seuransa saa minut eloon. Vitsin vääntöä, juttun kerrontaa ja perhokalastusta. Siitä on meidän kesä tehty.

Perhopenkki on talven ajan minun terapeuttini. Sen ääressä saan iloita, olla hieman allapäin ja perhopenkkini kuuntelee minua arvostelematta minua. Perhopenkkini vie minut läpi kylmän ja pimeän talven uuteen kevääseen.

Sormiani polttaa edelleen. Kokemäenjoki herätti minun kalastusvaistoni liian aikaisin. Taidanpa mennä vesihan ääreen jäähdyttelemään sormiani. Älkää lannistuko. Kevät on päivä päivältä lähempänä valon lisääntyessä ja pimeyden väistyessä johonkin kaukaiseen syksyyn.




torstai 28. joulukuuta 2023

Vuosi vaihtuu


Taas on vuosi melkein mennyt. Uusi vuosi odottaa aivan oven takana. Kuluva vuosi on kohta enää muistoissa sielun sopukoissa. Tämävuosi meni omalta kohdalta melko hyvin. Lukuun ottamatta kotijokeni tulvimista loppu kesästä ja syksystä. Tulva pilasi kyllä pahasti syyskalastuskauden. Mutta pieniä on Sarellin pojan murheet maailman mittakaavassa.

Mutta uutta vuotta odotan innolla ja etenkin odotan uuden perhokalastuskauden alkua. Enää 3-4 kuukautta ja Sarellin pojan voi tavata ainoastaan jokirannassa viikonloppuisin. Saas nähdä millainen kevät on tulossa. Toivottavasti aikainen kevät voisi kutsua meitä perhokalastajia jokirantaan talven jälkeen.

Olo on kuin pikku pojalla, joka odottaa karkipäivää kuin kuuta nousevaa. Perhopenkin äärellä ajatukset karkaavat jo joelle. Perho valmistuessa näen sieluni silmin kuinka taimen iskee tekemääni putkiperhoon auringon säteiden kirmatessa pitkin joen pintaa. Aistin jännityksen tuomat väreet kropassani taimen laittaessa kaikin voimin vastaan siiman päässä. Herään todellisuuteen kuullessani vaimoni äänen:" Miten siellä peräkammarissa menee?" Palaan pilvilinnastani takaisin todellisuuteen. On aika lopettaa perhonsidonta tältä illalta ja valmistautua yöpuulle.

Nämä ilta hetket perhonsidonnan parissa auttavat minut jaksamaan läpi talven kylmyyden  ja pimeyden kohti keväisiä auringon säteitä. Haaveet auttavat minut unohtamaan hetkeksi kaiken pahuuden maailmassa, joka sotineen myllää ympärillämme. Perhopenkki on minun alttarini jonka ääressä saan voimaantua jaksaakseni arjen haasteet tulevina päivinä. Perhopenkin ääressä saan kiittää Luojaani elämästäni jonka sain takaisin sen kerran menettäneenä.

Tahdon toivoa tulevasta muutoksen vuotta meille kaikille. Toivon ja rukoilen, että rauha saisi palata niihin maihin jossa soditaan. Toivon sinulle hyvä lukijani, että tuleva vuosi olisi sinulle hyvä kaikin puolin.


sunnuntai 17. joulukuuta 2023

Yksinkertainen mies, yksinkertaiset perhot


Sitä kun vanhalla iällä hurahtaa perhokalastukseen niin ei aina ole helppoa. Pelkästään perhonsidonta on ollut yksi vaikeimmista asioista tässä lajissa.

Mieli tekisi tehdä hienoja perhoja mutta ei taito riitä. Niinpä olen päättänyt pysyä hyvin yksinkertaisissa putkiperhoissa. Materiaalina käytän ainoastaan karvoissa kettua ja bucktailia. Ne ovat edullisia ja helppoja sitoa. Häkilässä päämateriaalina on kukko. Sitten on höysteenä perhoini lisäksi erinlaisia kimalteita. Näistä sitten kyhäilen perhoni. Harmi että Prosportfisher hävisi markkinoilta kuin pieru saharaan. Tykkäsin käyttää heidän putkia ja conareita, koska yhteen putkeen sopi eri kokoiset conarit. 

Eli perhoni ovat yksinkertaisia kalastusperhoja joiden sitomiseen en käytä liikaa aikaa perhoa kohti. Näin ei harmita perhon jäädessä pohjaan kiinni. Kauden aikana perhoja jää pohjaan useampi kappale, koska kalastan sellaisissa pakoissa joissa on päästävä lähelle joen pohjaa saadakseen kalaa.

Mutta lyhyen kokemukseni ja taitoni pohjalta perhoni ovat toimineet yllättävän hyvin. Saalista saan muiden saantimääriin nähden keskivertoa enempi. Kokemäenjoki ei ole helpoin kalastuskohde perholla kalastaessa, koska joki on leveä ja virtaukset vaihtelevat voimakkaasti. Mutta se on kotijokeni ja nautin kalastaa siellä.

Tällä linjalla aion jatkaa perhonsidontaani niin kauan kun saan vielä perhokalastaa. Iän ollessa yli kuudenkympin niin koskaan ei tiedä milloin on se viimeinen perhokalastuskausi. Mutta toivottavasti saan vielä jatkaa tätä hienoa lajia monta kautta.

Ei tässä tämän kummempia tällä kertaa. Toivontan teille jokaiselle rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta 2024 vaikkakin maailma myllää ympärillämme hullunlailla.

keskiviikko 6. joulukuuta 2023

Kohti uutta kautta


Kroppa joulukuussa ja mieli on kaukana huhtikuussa. Sidontapöydän ääressä sitä mieli lähtee laukalle kohti tulevaa kevättä ja uutta perhokalastuskautta kohti. Mutta mikä sen mukavampaa kuin haaveilla tulevasta.

En ole mikään huippu perhonsidonnan saralla ja teen perhoni pääosin oman mielikuvani mukaan. Perhoillani ei ole nimeä. Tietysti perhoissani voi näkyä jokin nimiperhon vivahteita mutta en tietoisesti yrittä jäljitellä niitä.

Mutta omilla tekeleillä kalastan saan sitten kalaa tai en saa. Mottoni on: Kun tarpeeksi perhoa heittää niin joskus osuu. Ja onhan se sitten osunutkin, joskus yllättävän hyvinkin.

Minun on turha lähteä neuvoja jakamaan muille, koska pidän itseäni " sunnuntai kalastajana" ja nautin perhokalastuksesta näillä taidoilla jotka olen saanut oppia kokeneenmilta perhokalastuskavereiltani.  Näillä eväillä alan rakentamaan uutta perhokalastuskauttani.

Mitään isompia hankintoja minun ei tarvitse tehdä sillä paketti jota olen rakentanut alkaa olla kasassa. Vavat kuusi kappaletta kaksikätisiä ovat kaikki Loopin vapoja. Kelat viisi kappaletta jotka koostuvat Loopista, Visionista ja Greysistä riittävät myös minun tarpeisiini. Siimoja on vähän liikaakin laukussani mutta kaikki ovat toimivia vapoihini.

Eli talvi menee haavaillen perhosidonta pöydän ääressä ja kuntoilen jotta vanha mies jaksaa kesän nuorempien kalakavereiden kanssa kalastaa joella. 

Tietysti näin Suomen itsenäisyyspäivänä syvä kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan kumpuaa sydänmestä. He antoivat nuoruutensa Suomen itsenäisyyden puolesta sotarinramilla. Nykyiset sukupolvet eivät ymmärrä täysin sitä arvoa. Olemme saaneet tottua liian helppoon elämään vuosikymmeniä kestäneen rauhanvuosien aikana. Toivottavasti tämä rauha saisi jatkua vaikka maailma myllertää sotineen ympäri maailmaa. 

perjantai 17. marraskuuta 2023

Pään tyhjennyskausi


Kokemäenjoki tulvii edelleen runsaiden sateiden johdosta ja talvi tuli aikaisin Suomeen. Laitoin perhovälineet talvisäilöön odottamaan kevättä. Nyt minulla on menossa pään tyhjennyskausi.

Eli en juuri tee mitään perhokalastuksen suhteen. Nollaan pääni menneen kauden suhteen ja hyvät muistot kesästä taltioin mieleni sopukoihin. Jotenkin vaikea mennyt kausi pyörii mielessäni silloin tällöin. Mitä olisi voinut tehdä toisin ja miten välttää samat virheet uudelleen. Tietysti säänjumalalle en voi mitään. Se otetaan vastaan mitä annetaan ilman turhia kiukutteluja. Jo vanhassa virressäkin lauletaan: Hän ilmat ja säät säätää. Minkään ei ole muuttunut tosta hetkestä.

Perhon perhoa en ole sitonut syyskuun jälkeen. Kaikki sidontatarvikkeet ovat odottamassa uusia ideoitani. Mielikuvissani pyörähtelee kyllä kuvat tulevista uusista perhoistani mutta antaa vielä mielikuvani vahvistua rauhassa. Kyllä noita perhoja on entuudestaan jo rasiat täynnä ja osalla ei ole vielä kalastettu kertaakaan.

Toisaalta on kiva tehdä jotain muuta pitkän kauden jälkeen,  joka jäi nyt kuuden kuukauden mittaiseksi johtuen kotijoen tulvista. Nukun enemmin, harrastan liikuntaa ja vietän koti-iltoja vaimoni kanssa, joka kalastuskautena on miltei yksin koko kesän. Ukko käy ainoastaan nukkumassa kotona viikonloppuisin. Täytyy antaa vaimolle iso kiitos, että saan harrastaa perhokalastusta intohimoisesti kesäisin.

Päivät, viikot ja kuukaudet kuluvat nopeasti ja kevät saapuu aikanaan niin kuin muinakin vuosina. Alkaako kausi aikaisin vai myöhään se jää nähtäväksi. Kolmen viikon haarukka on miltei aika tarkka arvio kauden alkuun maaliskuun puolivälistä eteenpäin. Riippuen jäiden lähdöstä ja kevät tulvista. Mutta hyvää kannattaa odottaa sano poika treffeillä kun tyttö oli kolme tuntia myöhässä sovitusta ajasta. Hyvää uuden kauden odotusta jokaiselle perhokalastuksen harrastajalle.