Vettä on virrannut ja paljon Kokemäenjoessa viime syksystä lähtien. Nyt näyttää jo vähän paremmalta joella virtauksien suhteen. Ensi viikonloppuna korkkaan kauden Kokemäen joella. Mitään suuria odotuksia ei ole aloituksen suhteen. Mennään kavereiden kanssa Lohijoki Oy:n heittolaiturille sunnuntaina nautiskelemaan kauden alusta. Jos hyvä tuuri käy, niin joku meistä voi saada nätin taimenen. Sunnuntai -iltana se sitten tiedätään paremmin miten meille kävi.
Nakkilan kosket eivät ole helpoin kalastettava perhokalastajille johtuen joen suuruudesta ja joen suurista virtausvaihtelusta. Mutta sitkeästi kun kalastaa, niin palkinto voi olla suuri. Taimet ovat isoja joessa keskipainon ollessa 3kg:n luokkaa. 2018 vuonna top vitoseen ei päässyt alle 8 kg:n taimenella. Se kertoo mitä joesta voi saada mutta helpolla se ei tule.
Tulevaan kautteen en ole tehnyt mitään suuria muutoksia perhojeni suhteen. Perusperhoa ketusta eri väreissä ja koko luokassa olen tehnyt talven aikana perhorasioihini. Kuten joskus olen maininnut, että en ole mikään huippusitoja perhojen suhteen mutta oma tekemillä perhoillani kalastan ja niillä olen kalani joesta saanut.
Nakkilan kosket on kalastukohteeni koko kesän. Jostain syystä ei tee mieli lähteä Norjan Neideniin tänä vuonna. Siispä nautin kalastuksesta Nakkilan koskilla niin kauan kun voin. Joki veden lämpötilan noustessa 20 asteen tiennoille, niin kalojen tulo loppuu täysin. Toivottavasti ei tulisi pitkiä helle jaksoja, niin veden lämpö pysyisi siedettävissä lukemissa mahdollisimman kauan. Mutta edellis kesiä katsoessa pahoin pelkään, että toiveeni ei toteudu.
Poltteet ovat kovat Nakkilaan, pakko se on tässä julkisesti tunnustaa. Perhokastus on muutakin kuin kalan saantia. Kaipaan kalakavereitani pitkän talven jälkeen. Kaipaan kesäisiä aamuyön hetkiä joen syleilyssä. Kaipaan tietysti sitä, kun iso taimen iskee perhooni. Kaipaan luonnon rauhaa kiireisen arjen keskelle joen rauhoittaessa mieltäni. Kaipaan sitä luojan yhteyttä hiljaisella joella, jossa tunnen jumalani läheisyyden hiljaisen tuulen huminassa.
Minut tuntee joella helposti. Olen yksi vanhimmista aktiivisista perhokalasjista Nakkilan koskilla. Morjestetaan jos tapaamme Nakkilan kirkon vaiheilla.
Se sitten moro.
